PetriRautio Ajatuksia maailman menosta

Millä tiedoilla päätöksiä tehdään?

Suomessa ei ole vielä tehty tieteellisen arvioinnin läpikäynyttä tutkimusta maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista. Kuitenkin maahanmuuttoa perustellaan kovasti juuri sen positiivisilla vaikutuksilla. Näin sitä perustellaan myös Forssassa. Toivoisinkin, että näille perusteluille myös esitettäisiin tutkittuja faktoja. Järkevää, uskottavaa ja kestävää päätöksentekoa ei voi tehdä olettamuksilla ja arvailuilla.

Usein kuulee puhuttavan, että Suomen kansantalous tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Samassa yhteydessä viitataan kokemuksiin muualta, vaikkapa Ruotsissa. Jokainen uutisia yhtään seuraava näkee mitä Ruotsissa on tapahtumassa. Naapurimaassa on toki tehty maahanmuuton kustannuksista tutkimuksia, useampiakin, mutta kaikissa näissä se on todettu kansantaloudellisesti epäedulliseksi.

Suomen kustannuksista on toistaiseksi tehty vain yksi hieman perusteellisempi tutkimus. OECD:n tutkimuksessa 2013 verrattiin verotuloja budjettimenoihin. Tutkimuksesta ilmeni, että kaikkiaan maahanmuuton vaikutukset maiden julkisiin talouksiin jäivät pieniksi. Huomionarvoista on, että nousukauden aikana voi syntyä jopa nettohyötyä kun taas laskukaudella tilanne on päinvastainen. Tasapuolisuuden nimissä on todettava sekin, että maiden budjettialijäämiin suhteutettuna maahanmuuttajien kustannukset olivat samalla tasolla kuin valtaväestön. Eli julkisen sektorin velkaantumiseen sekä maahanuuttajan että suomalaisen vaikutus on samanlainen.

Tällä hetkellä perusteellisimman tutkimuksen maailmassa on tehnyt Norjan tilastokeskus vuonna 2012. Tutkimuksessa määritettiin maahanmuuttajasta aiheutuvien yhteiskunnallisten menojen ja tulojen kertyminen koko eliniän ajalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoteen 2100 asti, mitä nettotuottoja syntyy vuonna 2015 Norjaan tulevasta maahanmuuttajasta. Tämä raportti on surullista luettavaa. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan maahanmuutto lisää kestävyysvajetta. Kyseinen tutkimus ei toki ole suoraan verrannollinen Suomeen koska esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä Norjassa on erilainen kuin Suomessa. Mutta Norjan tutkimuksen arvio maahanmuuttajan keskimääräisestä kustannuksesta pätee kuitenkin likimäärin myös Suomessa.

Maahanmuuttoa perustellaan myös lyhyellä aikavälillä työvoimapulalla, väestön ikääntyessä tarvitaan lisää työntekijöitä. Pitkällä aikavälillä vedotaan huoltosuhteeseen. Kuitenkin meillä on kohta 400 000 työtöntä omasta takaa. Heistä on puhuttava ihan yhtä lailla ja heidän työllistämisekseen on tehtävä töitä, löydyttävä resursseja ja rahaa yhtälailla kun tämän suuren ja rajusti kasvavan maahantulijajoukon, jossa todellisesta puutteesta ja hädästä kärsiviä on silmiinpistävän vähän.

Olemassa olevan tiedon ja tutkimusten perusteella nykyisen kaltaista maahanmuuttopolitiikkaa ei voi perustella kestävästi faktoilla. Haluan kuitenkin olla optimisti. Ajatellaan vaikkapa, että joka toinen maahanmuuttaja työllistyisi. Kansantalouden kannalta maahanmuuton vaikutus Suomessa olisi siinä tapauksessa aika lailla plus miinus nolla. Maahanmuuton suurin potentiaalinen etu on sen vaikutus väestön ikärakenteeseen. Aika näyttää realisoituuko tuo etu koskaan ja jos, niin missä määrin. Siihen asti jokainen maahanmuuttoa lisäävä tai helpottava päätös tehdään vain ja ainoastaan toiveiden ja arvailujen varassa.

Niin kauan kun päätösten perusteluissa kuulee sanoja - ehkä, mahdollisesti, jos – päätökset on tehty vain ja ainoastaan olettamusten varassa. Maahanmuuttoviraston vuoden 2014 tilinpäätöksestä ilmenevät tiedot maahanmuuton todellisista kustannuksista. Niistä laskemalla käy ilmi, että 2015 vuoden kustannukset nousevat todellisuudessa miljardiin tai yli samalla kun lukuisista muista kohteista leikataan rajusti. Niin kauan kun kansalle valehdellaan ja päätöksenteko nostaa tiettyä kohderyhmää ylemmäs ja painaa toisia alemmas, sillä on vain yksi varma vaikutus - se jakaa kansaa yhä voimakkaammin kahtia.

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto eivät ole mitenkään sinänsä välttämättömiä ja tavoiteltavia asioita. Meidän on irrottauduttava siitä ajatuksesta. Siirtolaisuutta on ollut maailman sivu. Aina sitä on kuitenkin pyritty hallitsemaan hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Avokätisyys ja avoimet rajat ovat todella huono yhtälö. Huippuosaajia ei houkutella korkeilla veroilla. Elintasosiirtolaisille sen sijaan verovaroin rahoitetut julkiset palvelut ovat selvä houkutin.

Meille perustellaan nykyistä maahanmuuttopäätöksentekoa huoltosuhteen paranemisella ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan paranemisella. Tosiasiassa se tällä hetkellä huonontaa niitä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat